Yö motellissa oli vähän viluisa, Mike C sääti vähän lämmitystä niin kylmähän siinä tuli. No eikun syvemmälle makuupussiin, niin ei lutikoille niin paljon tilaa jäänyt. Aamulla heräiltiin ja käytiin kattavalla continental aamiaisella syömässä yks beigeli ja kuppi kahvia, sekä nopeimmille rasvadonitsi. Vielä ennen lähtöä Jackson päätti kuivatella märkää paitaansa ilmastointilaitteessa. Laite meni paskaksi, ei siitä sen enempää.
Avain virtalukkoon ja kohta Malibu kulkikin pitkin Appalakkien huippuja eli sitä alempaa kärripolkua josta ei tarvinnut maksaa 40 dollarin kiertoajelumaksua. Maisemat olivat todella kauniita, eikä ruska-aika huonontanut tilannetta. Maaseutu vaikutti epätodellisen idylliseltä, josta johtuen päässämme naksahti ja kohta keula kaartoi kohti Miamin turistirysiä. Välitankkauksella KFC:ssä (Kentucky Fried Chicken) koettiin ensimmäinen mahakurli, kun Jacksonin pakki petti. (Kuten sanottua, likainen myyjän sormi on aina asiakkaan suussa) Rauhallinen hetki Columbia yössä keskeytyi epämääräisten sinisten valojen välkkeeseen, jotka osoittautuivat ensin arvatun puikkohitsauksen jälkeen kuuluvan County Sheriffille. Pienen kyselytunnin jälkeen pääsimme pälkähästä, vaikka takakonttiimme oli lastattu Virginiasta salakuljetettua olutta. (Osavaltioiden rajojen yli ei saa viedä alkoholijuomia) Matkaa kertyi kolmivuorotyönä suoritetusta ajosta noin 1400 km, kunnes olimme Miamissa.
 |
| Motelli |
 |
| Amerikassa ruskaa |
 |
| Appalakit ikkunassa |
 |
| Kuvattavana kirkon pakettiauto ja heinäsirkka |
 |
| Tauolla papulassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti