Päivällä taas heräiltiin ja Mike C:llä oli pientä jälkitautia havaittavissa. Tukkoisen olon korjaa totta kait valtameren aallot, jotka huuhtelivat ylimääräiset kurat rinnuksiltamme. Lämpötila ulkona oli noin 15 astetta ja puhaltava merituuli sai meidän rasvanahat kananlihalle. Ei muuta kuin aaltoihin uittamaan katkarapujamme, jotka pian muuttuivat pilkkitoukiksi kylmyyden johdattamana. Puolisen tuntia riitti takaamaan uudet räkä- ja kurkkutaudit, jotka meillä jo ennestään oli. Räpiköinnin jälkeen suuntasimme motellille, josta otimme vauhtia Veniceä kohti.
Pieni kierros vielä Venicellä, josta polkaisimme kohti Malibun maisemia. Auringonlaskussa ajaessamme ihastelimme aaltojen iskeytymisiä rantakallioihin ja meren laakeutta. Malibussa olimme jo hämärän aikoihin, jolloin pysähdyimme hetkeksi ihastelemaan taas kerran maisemia. Losista ylöspäin ajaessa, vaikka kohti San Fransiskoa kannattaa suosia highway ykköstä juuri maisemien takia.
Nälän kurniessa päätimme suunnistaa illastamaan Santa Monican ravintolaan. Menuja ja tarjontaa tarkasteltaessa päädyimme johonkin paikalliseen peruspaikkaan Thänkskiving illalliselle. Mike C otti oikean kalkkunapäivällisen, kun Jackson ja Janus tyytyivät pihviin ja ripseihin. Hormooneilla kasvatettu kalkkuna ei ollut Mike C:n mieleen, kun taas muut jäsenet olivat tyytyväisiä pöperöihin. Iltabudien säestämänä valmistauduimme pian häämöttävään mantereen vaihtoon (vi**u) pakkaamalla laukkuja ja pesemällä pyykkejä.
 |
Vilu
|
 |
| Kalkkunat rannalla |
 |
| Aurinko laskee mereen |
 |
| Karavaaranit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti